Vinkkejä opettajille

Ajatuksia amigurumeihin perustuvan oppimiskokonaisuuden järjestämiseksi

Ilmiöpohjaisen oppimisen myötä amigurumi-ohjeita voi hyödyntää monella tavalla. Itselleni tulee ensimmäiseksi mieleen äidinkielen tai suomi toisena kielenä -opetus draaman, diodraamojen tai nukketeatterin kautta, tunnetaitojen opettelu hahmojen kanssa, ympäristöopin teemat eläinhahmojen myötä tai vaikkapa amigurumien yhdistäminen kuvataiteen tunneilla tehtäviin maisemiin. Tai näiden kaikkien yhdistäminen valmiiden hahmojen kanssa. Donitseja ja kuppikakkuja voi käyttää vaikka matikan laskutoimitusten havainnollistamisessa.

Hahmojen käyttöön löytyy varmasti eri tapoja, mutta kokoan tähän asioita, joita voi olla hyvä käydä läpi käsitöissä ennen varsinaisten amigurumien tekemistä.

1. Amigurumien mahdollisuudet

Itse virittäisin oppilaat jo ennen virkaamisen perustaitojen harjoittelua tutustumaan amigurumeihin ja niiden mahdollisuuksiin. Koen, että sinänsä työläiden ja tylsienkin työvaiheiden tekeminen muuttuu mielekkäämmäksi, jos oppilaalla on visio siitä, mitä kaikkea koukulla ja langalla voi saada aikaan! Amigurumi-hahmoja löytää paljon googlettamalla, mutta virikkeitä voi hakea myös tämän blogin linkkilistasta.

Amigurumi-hakusanalla löytää paljon kuvia ja ohjeita mm. Ravelrysta (vaatii rekisteröitymisen!).

Hahmoa voi myös suunnitella ennakkoon piirtämällä vaikkapa kuvataiteen tunnilla. Helpommillaan hahmo koostuu pyöreästä pallosta, johon voi liimata huovasta kasvot. Myös ohjeiden etsimiseen menee oma aikansa.

2. Virkaamisen perustaidot

Useimmissa amigurumi-ohjeissa riittää, että osaa virkkaamisen perustaidot. Kaikki muu on näiden taitojen toistamista. Perustaitoihin löytyy valtava määrä mm. Youtube-videoita oikeiden hakusanojen avulla.

Yksi parhaista sivuista tähän on: Viivin virkkausnetti

Näitä perustaitoja ovat muun muassa:

• Perussilmukat: aloitussilmukka, ketjusilmukka sekä kiinteä silmukka
• Silmukoiden lisääminen ja vähentäminen, mikä tapahtuu käytännössä virkkaamalla kaksi silmukka edellisen kerroksen silmukkaan tai virkkaamalla kaksi edellisen kerroksen silmukkaa yhteen
• Värin vaihtaminen kesken työn solmimisen avulla
• Lankojen päätteleminen solmimalla

Lisäksi on hyvä opetella:

• Virkkaussanastoa ja lyhenteitä (selitykset lyhenteisiin sekä englanti-suomi-sanakirja löytyvät tästä blogista), sillä ohjeet on kirjoitettu lähes aina lyhenteiden avulla
• Laajempi englanti-suomi-sanasto löytyy Marjut Katajalan nettisivuilta
• Tarvittaessa muita silmukoita, kuten: puolipylväs, pylväs, kaksoispylväs ja kolmoispylväs

3. Amigurumien ominaispiirteitä

Ennen amigurumien tekoa, voi olla hyvä opetella vielä muutama asia:

• Amigurumit virkataan lähes poikkeuksetta spiraalina. On siis hyvä opetella se, että siinä missä monessa muussa virkkaustyössä kerros vaihtuu työtä kääntämällä, amigurumeissa työ jatkuu useimmiten suoraan kerroksesta toiseen. Tästä syystä on tärkeää opetella kerroksen vaihtojen merkitseminen. Tämän voi tehdä esimerkiksi solmimalla erivärisen langanpätkän kerroksen vaihtumisen merkiksi.
• Amigurumien viimeistelyssä on vain mielikuvitus rajana: Työssä voi käyttää turvasilmiä, nappeja, huopaa, langanpätkiä... Ja osia voi liittää niin virkkaamalla, ompelemalla kuin liimaamallakin.

4. Amigurumin tekeminen

Amigurumin osat perustuvat lähes aina samaan ideaan. Tästä syystä opettelisin itse perusmallin eli pallon (monissa hahmoissa tästä muodostuu jo hahmon pää itsessään) yhdessä oppilaiden kanssa esimerkiksi dokumenttikameran avulla yhdessä virkaten.

Yksityiskohtaiset, kuvalliset ohjeet pallon virkkaamiseen löydät täältä!

Pallon virkkaaminen koostuu kuudesta vaiheesta:

1. Aloitussilmukka tai taikaympyrä, josta työ aloitetaan. Itse virkkaan aloitussilmukaksi kaksi ketjusilmukkaa, joista ensimmäiseen virkkaan ensimmäisen kerroksen silmukat. Käytännössä useimmiten: kaksi ketjusilmukkaa, joista ensimmäiseen "ketjun lenkkiin" kuusi silmukkaa ympyräksi. Seuraava kerros alkaa siitä, kun ensimmäiseen näistä silmukoista virkataan uuden kerroksen ensimmäinen silmukka.
2. Seuraavissa kerroksissa lisätään silmukoita. Jos ensimmäisellä kerroksella on ollut 6 silmukkaa, tulee usein seuraavalle 12 (kaksi silmukkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan) ja sitä seuraavalle 18 (kaksi silmukkaa joka toiseen edellisen kerroksen silmukkaan ja yksi silmukka joka toiseen), seuraavaan 24 (kaksi silmukkaa joka kolmanteen edellisen kerroksen silmukkaan ja yksi silmukka kahteen muuhun) jne. Lisäyksiä jatketaan, kunnes "pallon" halkaisija on haluttu.
3. Pallon keskiosaan tehdään yleensä kerroksia, joissa silmukkamäärä ei muutu. Jos pallon yhden kerroksen silmukkamäärä on tässä vaiheessa 24 silmukkaa, virkataan seuraaviin kerroksiin (esim. 6 kerroksen ajan) yksi silmukka jokaisen kerroksen silmukkaan (yhteensä 24 silmukkaa per kerros)
4. Seuraavissa kerroksissa kavennetaan. Jos silmukoita on tässä vaiheessa 24, on niitä seuraavassa kerroksessa enää 18, 12, 6... Kavennus tapahtuu virkkaamalla kaksi edellisen kerroksen silmukkaa yhteen (jos edellisessä kerroksessa on 24 silmukkaa, virkataan kaksi silmukkaa yhteen ja kahteen silmukkaan yksi silmukka; jos silmukoita on 18, virkataan kaksi silmukkaa yhteen ja yhteen silmukkaan yksi silmukka jne.)
5. Täytetään työ vanulla viimeistään, kun jäljellä on 12 silmukkaa.
6. Kun jäljellä on 6 silmukkaa, vaihdetaan virkkuukoukku parsinneulaan, leikataan lanka poikki, pujotetaan lanka neulan avulla kaikkien jäljellä olevien silmukoiden läpi, solmitaan lanka johonkin työssä olevaan silmukkaan ja vedetään loppu lanka työn sisälle.

Tämän pallo-ohjeen avulla, sitä toistamalla ja varioimalla ohjeiden mukaan, lähes kaikkien perushahmojen osat ovat tehtävissä. Yksinkertaisimmillaan koko työ voi olla yksi pallo, johon liitetään vaikkapa kasvot huovasta liimaamalla. Ja jos virkkaussanasto on muuten hallussa, tämän pallonteon jälkeen voivat oppilaat siirtyä itsenäisesti tai tuettuna tekemään useita tämänkin blogin amigurumi-hahmoja!